Muistio: Hyvesignaloinnilla ei turvata länsimaisia, liberaaleja arvoja

Viime viikolla syntynyt hallituskriisi peitti alleen huomattavasti tärkeämmän uutisen Suojelupoliisin korotetusta uhka-arviosta. Suomessa on nyt kohonnut uhka yksittäisten radikaalien toteuttamille hyökkäyksille. Tilanne ei ole paniikin arvoinen, mutta nyt jos koskaan on aika ottaa määrätietoisia askelia turvallisuustilanteen parantamiseksi. Yhdenkään viattoman ihmisen ei tulisi kuolla meidän saamattomuutemme takia. Länsimaiset arvomme eivät historiallisesti tarkasteltuna siedä montaa Manchesteria. Ilman turvallisuuden tunnetta ihmiset alkavat kyseenalaistaa arvojemme merkitysen ja niistä aletaan mahdollisesti neuvotella.

Viimeisen kahden vuoden aikana iskuja on sattunut ympäri Eurooppaa. Isku iskulta kuin copycatit, paha on hiipinyt lähemmäs Suomea. Vastauksena olemme saaneet monelta päättäjältä kirjoituksia arvoista ja siitä miten “pelolle ei saa antaa valtaa”. Näillä kirjoituksilla on hyvä tarkoituksensa ja oma paikkansa, mutta sanat ja hyvesignalointi eivät valitettavasti suojaa meitä iskuilta. 

Älkää ymmärtäkö väärin. Emme ikinä saa laskeutua äärijärjestöjen tasolle. Emme ikinä saa luopua arvoistamme. Emme ikinä saa muuttaa elämäntyyliämme. Mutta nyt olisi pelkän moraalin ylläpitämisen lisäksi korkea aika puhua vakavasti turvallisuudesta. Jos kaikki mediatila ja yleinen keskustelu jokaisen iskun jälkeen keskittyy pääasiallisesti arvoista puhumiseen, emme ikinä löydä aikaa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Tähän saattaa vaikuttaa se että aihe ei ole yhtä mediaseksikäs, eikä kaikille puolueille yhtä mieleinen. Mutta ainakin meille Kokoomuksessa turvallisuuspolitiikan tulisi olla mieleinen ja vahva aihe, ja meidän tulisi ylläpitää sitä keskustelua myös muutoin, kuin puolivuosittaisten NATO-kannanottojen kautta.

Entä mitä tulee tekoihin? Hallituksen jo tekemien tiukennus- sekä integraatiotoimien lisäksi meidän tulisi tehdä enemmän. Muistion lopussa voit lukea toimista, joita minä olen valmis kannattamaan. Omien viranomaistemme toimien lisäksi Suomen tulee tukea NATO:n, YK:n ja erityisesti EU:n pyrkimyksiä saattaa rauha Lähi-itään sekä kehittää alueen maita. Tämä ei tarkoita sotaa, vaan humanitäärisen intervention sekä kehitysavun yhdistelmää. Kehittäminen on globalisaation ja maallistumisen yhteisvaikutuksen vahvistamista, koulutuksen, talouskehityksen sekä julkisten palveluiden kautta kyseisissä maissa.

Taistelu terrorismia vastaan on nähtävä (uudenlaisena ja erilaisena) ”sotana” terrorismia vastaan. Internetin ja globalisaation postmodernissa maailmassa ”sota” on muuttanut muotoaan, eikä sotaa enää käydä maiden välillä isoilla armeijoilla kuten ennen. Antiikin Kreikassa oli kaupunkien välisiä sotia, keskiajalla uskontojen välisiä, modernissa maailmassa maiden välisiä sekä nyky-yhteiskunnassa ryhmien ja aatteiden välisiä. Maiden väliset sodat ovat muuttuneet hybridisodankäynniksi. Sota on silti sotaa. Tämä ei ole eikä saa olla uusi ”normaalitila”, vaan uudenlainen sotatila. Sotaa ei voiteta vain konsertein ja rauhanmarssein, vaan nyt tarvitaan toimia joilla suojellaan viattomia henkiä.

Haluan muistuttaa että pahuuden aaltoja on tullut ennenkin. Kansallissosialismi, totalitäärinen kommunismi tai uskonnollinen jihadismi/ekstremismi ovat pahuuden kuljettajia, joihin mm. kulttuuriset, taloudelliset, kansalliset sekä poliittiset ambitiot syöpyvät. Siitä huolimatta harva saksalainen oli natsi ja harva kommunisti stalinisti. Tämä täytyy muistaa myös tässä uudessa sodassa. Pahuuden ensimmäiset uhrit löytyvät nimittäin usein sen pahan ryhmän lähipiiristä, ja näiden ihmisten apua tarvitaan pahuuden kukistamiseksi (yhtenä esimerkkinä voidaan mainita viimeaikaiset Ramadaninaikaiset iskut mm. Saudi Arabiassa). Sen joutui myös Trump ymmärtämään heti virkaanastujaisensa jälkeen. Isot pensselit voi siis tässä keskustelussa jättää saman tien kotiin.

Synkistelevästä kirjoituksesta huolimatta haluan lopettaa tärkeällä sanomalla. Olen ikuinen optimisti. Kaikki kääntyy aina parempaan. Meni siihen 2, 5 tai 25 vuotta, niin myös tämä pahuuden muoto tullaan kukistamaan.

Tärkeintä on tehdä turvallisuuspoliittisia toimia, mutta määrätä ne väliaikaisiksi sekä asennoitumaan taisteluun kuten taisteluun tulee –pitämällä omista arvoistamme kiinni ja muistuttamalla itsellemme että ”tämä ei ole normaalia”.

Ja kun tämän pahuuden aallon jälkeen tulee seuraava, erilainen pahuuden aalto, teemme kaiken taas uudestaan. Koska on meidän länsimaisten, liberaalien demokratioiden ikuinen arpa olla tässä asemassa, taistelemassa arvojemme puolesta.

Yhteenveto: Turvallisuuden tunne on arvojemme paras puolustaja demokratiassa. Hyvesignalointi ei luo turvallisuutta. On siis tekojen aika.

(Linkki alkuperäiseen juttuun: http://www.hs.fi/kotimaa/art-200000… )

Toimia joita kannatan:

Meidän tulee…
  • antaa yleiselle turvallisuudelle suurempi merkitys tuomioita annettaessa. Tämä tarkoittaa tiukempia tuomioita väkivaltarikoksista ja väkivaltaan yllyttävistä teoista.
  • tiukentaa rikoslakia; nopeuttaa ja tehostaa karkoituspäätöksiä tuomituille väkivaltarikollisille joilla ei ole Suomen kansalaisuutta -oleskeluluvan edellytys täytyy olla sitoutuminen lakeihimme; koventaa rikoksen suunnittelusta annettavia rangaistuksia ja seuraamuksia
  • uudistaa tiedustelulainsäädäntö pikimmiten
  • luoda sisäministeri Risikon ehdottama reservipoliisi kriisitilanteita varten
  • kasvattaa syyttäjä-, oikeus- sekä poliisilaitoksen rahoitusta
  • antaa rajaviranomaisille oikeus evätä maahanpääsy ihmiseltä ETA-alueen ulkopuolelta jolla epäillään olevan rikollisia kytköksiä ääriryhmiin.
  • estää EU-tasolla rahan virtaaminen EU-alueelta äärijärjestöille.
  • parantaa integraatiota kaupunginosa- sekä koulutuspolitiikalla sekä työmarkkinoita uudistamalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s