Populismi kuriin sivistyksellä ja työmarkkinauudistuksilla

Populismi on nousussa niin oikealla kuin vasemmalla. Talouden menetetty vuosikymmen sekä globalisaation tuomat kaikenkattavat muutokset, yhdessä alati muuttuvan maailman kanssa on yhdistelmä joka on koettu ennenkin -kamalin seurauksin. Vasemmalla hallitusta haukutaan itse paholaiseksi ja äärioikealla kaikki “eriväriset” mielletään yhteiskunnan häiriköiksi tai terroristeiksi ja EU “Suomen kansan viholliseksi”.

Populismiin on kaksi vastalääkettä. Talouskasvu sekä sivistys. Haluan siteerata eversti Asko Valtaa joka puolustusvoimain lippujuhlan päivän puheessaan Joensuun sankarihaudoilla lausui seuraavasti:

”[…]Kokonaisvaltainen tietämys, kansallisten perinteiden arvostaminen, ihmisistä ja luonnosta välittäminen sekä avoin ja joskus utelias suhtautuminen uuteen on sivistystä. Siis sivistys ei ole kirjatietämystä[…]”.

Nimenomaan nämä arvot omaava ihminen ei sorru populismiin. Siksi mm. kokonaisvaltaiseen tietämykseen tulee koulutustyössä jatkossakin panostaa. Jokaisen on tärkeää osata niin taloutta, biologiaa kuin historiaakin. J.V. Snellmannin sanoin: Sivistyksessä on pienen kansan turva.

Toinen tärkeä lääke populistista ajattelua vastaan on osoittaa globalisaation sekä EU:n hyvät puolet. Tämä onnistuu vain jos talouskasvusta hyötyvät kaikki, eikä vain pääomatuloja nauttiva eliitti. Hyötyminen ei myöskään voi olla vasemmiston ehdotus siitä, että talouskasvulla mahdollistetaan aina vaan suuremmat tulonsiirrot -ihminen ei koe sisältöä ja onnistumista tulonsiirrosta. Tulonsiirto ei tuo merkitystä ihmisen elämään.

Hyötymisen on pakko olla työllistymistä ja mielenkiintoisia uravaihtoehtoja tai mielenkiintoista tekemistä esimerkiksi vapaaehtoistyön muodossa tai yrittäjänä oman lempiaiheen parissa. Ainoa tapa mahdollistaa se, että ihmisillä on vapaus toteuttaa itseään, on muuttamalla jäykkiä työmarkkinarakenteitamme niin, että markkinatalouden mekanismit pääsevät edes jotenkin toimimaan halutulla tavalla. Se tarkoittaa työmarkkinoiden joustojen lisäämistä mm. paikallisen sopimisen kautta, jotta markkinasignaaleilla on vaikutusta työmarkkinoihin muutoinkin, kuin ainoastaan irtisanomisten muodossa. Tällä tavoin suureneva kakku ei johda ainoastaan suurempiin paloihin jo pöydässä oleville, vaan myös siihen että pöytään pääsee uusia ihmisiä. Ei isompia paloja, vaan enemmän nykyisenkokoisia. Se on reilua työttömiä kanssaihmisiämme kohtaan. Mahdollistamalla sosiaaliturvan ja työn/vapaaehtoistyön yhdistämisen mahdollistetaan myös yhä erilaisempia työelämiä ja lisätään ihmisten vapautta.

Kun ihmiset saadaan töihin ja sivistyksen tasoa ylläpidettyä, ei halpoihin populistitemppuihin langeta yhtä helposti. Samalla kansantalous sekä julkinen talous paranee ja ääriliikehdinnän riski pienenee.

Vaikka en usko työmarkkinaosapuolten pystyvän asiasta sopimaan, ja periaatetasolla olen sitä mieltä että eduskunnan tulisi asiasta päättää, olen silti sitä mieltä että palkansaajajärjestöt tarvitaan tähän mukaan. Suhteissa, niin henkilökohtaisissa kuin yhteiskunnallisissa, luottamus on kaikki kaikessa. Siksi kutsun, ei, suorastaan vaadin työmarkkinaosapuolia löytämään sovun tässä asiassa. Jos luottamus säilyisi kaikkien osapuolten välillä, olisi vihdoin mahdollisuus suuriin edistysaskeliin koko Suomen kannalta.

Ja jos ei, niin silloin eduskunnan tulee työmarkkinauudistuksesta päättää, kuten parlamentarismissa oikeasti on tapana.

Piste.
 

(Asiaan liittyvä artikkeli: http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005225279.html?share=360298d48e18836275ea5cd5af3ead3c   ja  http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005241869.html?share=44ec88a18a29a3553c6c315496e2d7a2  )


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s